Tilannekatsaus

Säännöllisin väliajoin on hyvä pysähtyä hetkeksi ja katsoa taaksepäin jotta osaa taas jatkaa oikeaan suuntaan. Aloitin syyskuun puolessa välissä peruskuntokauden, jonka aikana päätin panostaa kaikkiin perusominaisuuksiin - kestävyyteen, voimaan ja myöhemmin nopeuteen. Matkan varrella päätin myös siirtää parina edellisenä vuonna pitkin talvea tekemieni lyhyiden kovavauhtisten 200-400m vetojen aloittamista pari kuukautta myöhemmäksi. Kantava ajatus on ollut rakentaa pohjaa, jonka päälle kisakunto sitten luodaan noin kymmenessä viikossa.

Kuten harjoituspäiväkirja kertoo, kilometrien, myös hieman vauhdikkaampien, keräily sujui varsin mukavasti loka-joulukuussa. Juoksumäärät nousivat tasaisesti lokakuun 174 kilometristä joulukuun 201 kilometriin ja koko ajanjaksona juoksua kertyi 168km enemmän kuin edellisenä vuonna. Tämä näkyi ennen kaikkea parantuneena vauhtina pk-lenkeillä, reippaampien lenkkien madaltuneina sykkeinä ja painon hallinnan helpottumisena. Minulle kovien määrien ja töiden puolesta raskaan syksyn jälkeen päätin ottaa tammikuun aavistuksen kevyemmin ja tavoitteena oli kerätä kilometrejä jonkin verran joulukuuta vähemmän. Edellisessä kirjoituksessa käsittelemäni vatsatauti rokotti määrää kuitenkin selvästi ja niinpä tammikuussa juoksua kertyi vain reilut 130km. Paluu harjoittelu pariin sujui kuitenkin kohtuullisen nopeasti ja nyt päällä on taas hyvä tekemisen meininki.

Joitain huomioita punttitreeneistä, jotka ovat kuuluneet myös peruskuntokauteni ohjelmaan. Itselläni on tuntunut toimivan maksimivoimaan keskittyvä kerran viikossa tehtävä harjoitus - voimatasot ovat nousseet selvästi ja saatu voima on tuntunut siirtyvän myös juoksuaskeleeseen. Ohjelma on ollut äärimmäisen yksinkertainen ja sisältänyt ainoastaan kyykyn ja maastavedon. Raskaiden painojen käyttö jumittaa minulla lihakset pariksi päiväksi, joten tämä pitää ottaa huomioon treeniohjelmassa. Jos edellisestä punttitreenistä on tullut pidempi tauko, on lihasjumitus venynyt jopa neljään päivään, mikä puoltaa säännöllistä treenirytmiä ilman pidempiä taukoja.

Koska päämatkani ovat edelleen 400m ja 800m on tärkein tavoite tietysti parantaa noiden matkojen nopeutta. Kuten aikaisemmin mainitsin, mitään täsmätreenejä en ole vielä vähään aikaan tekemässä, mutta pientä jalkojen herättelyä olen kuitenkin tehnyt. Tällaisena harjoituksena on toiminut 8x100m rauhallisella 200 metrin kävelypalautuksella ensimmäisen vedon ollessa hieman 800 metrin vauhtia kovempaa ja viimeisen lähes 200 metrin aloitusvauhtia. Näiden vetojen vauhdin helppous oli yksi syy miksi uskalsin siirtää kovempien vetotreenien aloitusta eteenpäin.

Loppuun vielä lyhyt analyysi edellisessä kirjoituksessa vihjailemastani minulle vieraammasta kisamatkasta, joka oli 3000 metrin juoksu Liikuntamyllyssä eilen 31.1.2015. Ennen juoksua ennakoin noin 11.15 ajan olevan mahdollinen, mutta itse kisassa menohaluja ja puristusta ei lopulta löytynyt vaan tyydyin helpohkoon treenivauhtiin, jolla mentäisiin vähän alle 12 minuuttiin. Vasta viimeisen 200 metrin kierroksen juoksin tosissani ja kierros menikin noin 10 sekuntia keskiarvoa kovempaa aikaan 38,5. Loppuaika 11.44,63 ei ollut kummoinen, mutta onneksi se tuli kohtuullisen vaivattomasti. Se tuli ainakin selväksi että nämä pidemmät raastomatkat eivät sovellu minulle. Parempi siis keskittyä vähän lyhemmille matkoille. Ensimmäiset startit omilla päämatkoille onkin luvassa viiden viikon kuluttua aikuisurheilijoiden SM-hallikisoissa Jyväskylässä 7.-8.3.2014. Vähän kisoja ennen pitää varmaan ottaa yksi tai kaksi täsmätreeniä, joilla kisavauhdin saa tutummaksi. Noista treeneistä ja kisoista tarkemmin tulevissa kirjoituksissa, palaillaan!